Siirry sisältöön

Ateljeetalo

Tuulensuun ateljeetalon ikkunoista avautuu näkymä Kolimalle, jonka horisonttiin aurinko iltaisin laskee

Ateljeetalo Tuulensuun rakentaminen ja ylläpitäminen oli yhden miehen unelma. Arvo Kananen toteutti unelmansa jäätyään 63-vuotiaana eläkkeelle vuonna 1979 Pihtiputaan Kansallis-Osake-Pankin johtajan paikalta. Ateljeetalon rakentamisen ideana on ollut tarjota kuvataiteilijoille mahdollisuus työskennellä ja / tai  lomailla pohjoisessa Keski-Suomessa ja tutustua sen luontoon, maaseutuun ja ihmisiin.

Rakennuksen suunnittelijaksi valikoitui Jyväskylän yliopiston professori Kalevi Pöykön suosituksesta oululainen arkkitehti Kimmo Kuismanen. Rakennuksen puumateriaali saatiin  omasta metsästä. Hirret piilutti ja talon rakensivat paikalliset kirvesmiehet Matti Varis ja Paavo Kananen. Talo oli valmis vuonna 1988. Se otettiiin käyttöön hirsien laskeutumisen jälkeen kesällä vuodesta 1989.

Taloa vuokrataan Suomessa asuville taiteilijoille, jotka "tulevat toimeen itsenäisesti maaseutuolosuhteissa". Tuulensuussa ei ole erikseen ateljee-emäntää tai -isäntää. Vuodesta 2015 lähtien kuvataiteilijoiden ohella ateljeetaloa on vuokrattu myös muille kulttuurialan toimijoille, jos kuvataidealan hakijoita ei ole ollut.

Vuokra-aika on toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin viikon tai useamman jaksoissa. Lemmikkieläimiä ei valitettavasti ole lupa ottaa mukaan tai sallia niiden tulla vierailulle.

Tuulensuun tilalla on ateljeetalon lisäksi myös muita rakennuksia. Rannasta löytyy savusauna ja laituri. Järkiniementien varressa on vanha aitta ja pihapiirissä olevan vanhan riihen takana järven rannassa on toinen vanha aitta. Kauempana Kyyhkysniemen suuntaan vanhan kylätien uran varralla on halkovaja.

Savusaunan rannassa on soutuvene. Käytössä on myös polkupyöriä, onkia sekä erilaisia ulkopelejä.

Arvo Kanasen kuoleman (2014) jälkeen Tuulensuussa on tehty remontteja, mm. ateljeen ja savusaunan katto on uusittu, savusaunaan rakennettu terassi ja laituri uusittu.

Tuulensuun pellot, joita viljellään siten, että ne välillä ovat kesannolla, ovat vuokralla.

Koska Tuulensuussa on myös Tuulensuun veistospuisto, alueella käy jonkin verran kesäsin yksittäisiä veistospuiston vieraita. Ateljeetalon alue on kuitenkin yksityisaluetta. Veistospuistossa kävijöitä varten parkkialueen kohdalla Koliman rannassa on laavu ja vieras-wc.

Ateljeetalo parkkipaikan suunnalta
Savusauna rannassa
Saunarannasta uimaan ja laiturilta tai veneellä ongelle
Ennen ateljeetalon rakentamista Tuulensuun riihessä asui Tuulensuun tonttu
Rannassa sijaitseva varastoaitta
Järkiniementien aitta
Tuulensuun auringonlaskut ovat ihmeellisiä ja joka ilta erilaisia

Pasalan kylä

Pasalan kylän itäpuolella Koliman eteläpäässä virtaa yksi Viitasaaren lohikoskista, Kärnänkoski. Kärnä on ollut vuonna 1323 solmitussa Pähkinäsaaren rauhassa Ruotsin ja Novgorodin rajajoki. Muinoin siis idän ja lännen rajalinja on kulkenut erämaassa Pasalan kylän naapurissa.

Tuulensuun ateljeetalo sijaitsee Koliman-järven ympäröimässä Järkiniemessä Viitasaaren Pasalan kylässä. Seudulla on ollut asutusta ainakin niin kauan kuin Suomessa on pidetty henkikirjoja eli 1600-luvulta lähtien. Tuulensuu oli ensin Kuhalanlahden toisella puolella olevan Kuhalan torppa, joka myytiin Juusolan tilan kaupan yhteydessä Kanasen suvulle.  Tuulensuun paikalla lienee asuttu 1830-luvulta lähtien.

Arvo Kananen peri Tuulensuun torpan ja sen maat. Vanhan torpan rakennukset on purettu pois, vain riihi on jäljellä. 1960-luvun alussa Tuulensuuhun rakennettiin kesähuvilla, joka sekin sittemmin purettiin.

Nykyisin Pasalassa toimii yksi suuri karjatila, muutamia maatiloja sekä pienasutusta ja Koliman rannoilla on kymmeniä kesämökkejä. Pasala-Viitakankaan kylätalo toimii kesäisin aktiivisesti. Kylätalon vieressä on viime vuosina kesäsesonkien aikana toiminut kahvila ja galleria.