Siirry sisältöön

Blogi

Tuulensuun kesä 2022 sujui hyvin. Joitakin kiinteistönhoidollisia toimenpiteitä tehtiin, joten nyt on hyvä odotella seuraavaa kesää. Vaikka talvella talo on kiinni, ympäristössä tapahtuu kaikenlaista huoltoa ja raivausta lumienkin aikaan.

Kesän 2023 residenssihaku alkaa helmikuun alussa ja päättyy maaliskuun loppuun, minkä jälkeen hakijoille ilmoitetaan mahdollisimman pian, millaisia residenssiaikoja olisi tarjolla. Toivottavasti ensi kesä on rauhallinen meille kaikille.

Tuulensuun taidesäätiön tarkoitus on kuvataiteen edistäminen. Säätiön ylläpitämässä, taidemaalareille alun perin suunnitellussa ateljeetalossa voi joko työskennellä tai kerätä voimia tulevia haasteita varten. Ateljee sopii hyvin myös projektityöskentelyyn.

Jos kuvataiteilijahakijoita ei ole kaikille kesän viikoille, myös eri kulttuurialan työntekijöiden kannattaa laittaa hakemus Tuulensuuhun.

Lisätietoja ateljeetalosta löytyy tältä sivustolta kohdasta ateljeetalo. Sen alla olevassa niin sanotussa alasvetovalikossa on jo nyt päivitetty lista ensi kesän vuokraviikoista.

Tuulensuun kävijät ovat yleensä pitäneet ennen kaikkea paikan hiljaisuudesta ja omasta rauhasta sekä tiloista, joissa ei eletä kylki kyljessä. Koliman rannassa on laituri, savusauna ja vene - ja joka ilta aurinko laskee järven suuntaan horisontin taakse, mikä on aina erilainen, monesti spektaakkelimainen tapahtuma väreineen kaikkineen.

Ensi kesään!

Vuosi vaihtui uudeksi jo kuukausi sitten. Tammikuun lopussa ulkona sataa lunta. Valtteri-myrskyn jäljiltä lumikinoksia on vielä ainakin Keski-Suomessa katujen ja teiden varsilla, jalankukijat liuksatelevat ja autoja on jumissa nietosten alla.

Mutta huomenna se alkaa taas, nimittäin Tuulensuun kesäateljeen haku, joka kestää maaliskuun loppuun. Ensimmäiset ajatukset kesästä ja siitä, mitä tulevana suvena voisi tehdä, käy jo mielessä. Tuulensuun veistospuisto aukeaa, kun lumet ovat sulaneet ja maa vähän kuivahtanut. Tuulensuun ateljeetaloon voi ensimmäiset taiteilijat tulla jo vaikka toukokuun lopulla ja viimeiset vieraat todennäköisesti lähtevät vasta syyskuun puolella.

Ensi kesä saattaa olla Tuulensuun kolmas koronakesä, mutta toivottavasti kuitenkaan ei. Viime kesänä ateljeetalo oli koko kesän varattu ja taiteilijavieraita oli ennätysmäärä. Talossa oli vanhoja tuttuja kesävieraita, mutta myös uusia ensikertalaisia. Toivottavasti tulevanakin kesänä, mutta ilman ajatusta koronasta.

Toisaalta melkeinpä toivoisin, että taiteilijat vihdoin pääsisivät myös ulkomaille. Aika näyttää, lentävätkö koneet jälleen Pariisiin, Lontooseen tai kuka nyt minnekin haluaa mennä. Mutta jos ei vieläkään päästäisi ulkomaille niin sitten silmissä voisi kiillellä vaikka pohjoisen Keski-Suomen metsät ja Viitasaaren koskien ja järvien auringossa välkkyvät vedet.

Tuulensuun veistospuisto on auki koko kesän ja sinne voi tulla, milloin omaan aikatauluun parhaiten sopii. Koliman rannassa veistospuiston kävijöille on opastaulut paikoillaan, esitteet riihen seinässä postilaatikossa ja rannassa laavu makkaranpaistoa varten sekä puucee. Kesällä heinäkuussa järjestetään entiseen tapaan veistospuiston esittelyjä. Niiden tarkat ajankohdat voi tarkistaa lähempänä kesää vaikka Keski-Suomen menoinfosta.

Suomessa eletään toista Covid-19 -viruskevättä. Onneksi pandemia alkaa rauhoittua. Kiitos siitä kuuluu turvavälien pitäjille, terveydenhoidon henkilökunnalle ja rokotuksille. Tulevasta kesästä odotetaan rauhallista, mikä ei Tuulensuussa tarkoita, että ateljeetalossa olisi hiirenhiljaista tai etteikö kulkijoita riittäisi veistospuistoon.

Tuulensuun ateljeetalon haku päättyi nyt keväällä, maaliskuussa ja hakemuksia saapui ennätysmäärä. Syy lienee se, etteivät lentoreitit Suomesta ulkomaille ole vielä kunnolla auenneet. Näin taiteilijat hakeutuvat kotimaassa maalle vesien äärelle ja metsien rauhaan.

Tulevana kesänä Tuulensuussa ei järjestetä jo vuodelle 2019 suunniteltua pariviikkoista tapahtumaa, Tuulensuun Kesää näyttelyineen, ei myöskään Arvon päiviä. Ehkä vuonna 2022 kaikki on toisin ja päästään taas kuulemaan Arvon päivien esitelmää ja osallistumaan kiinnostaviin keskusteluihin.

Tällä hetkellä Kolima on vielä jäässä ja varjopaikoissa veistospuiston poluilla on lunta. Kun jäät lähtevät ja laituri saadaan paikoilleen, niin kirvesmies asentaa laiturin päähän uudet penkit. Niin mikäpa siellä sitten on taas onkia, pulahtaa laiturilta uimaan tai vaikkapa ihailla usein niin lumoavaa ilta-auringon laskua. Laiturilla on kiva istuskella ja jutella elämän menosta, luonnon kauneudesta ja tuntea lämmin kesäinen tuulenvire iholla.

Kesää odotellessa hyvillä mielin.

Korona-kesä 2020 on kääntynyt syksyyn. Kulunut kesä oli Tuulensuussa rauhallinen. Epidemia ei juurikaan tuntunut maalla metsien ja peltojen keskellä. Viimeiset ateljeetalon kesävieraat sen sijaan saivat kokea sisämaata ravistelleen Aila-myrskyn (17.9.2020), joka katkaisi muutamaksi hetkeksi sähköt Järkiniemestä ja Tuulensuustakin.

Myrskyn pyyhittyä Järkiniemen yli kuivia oksanrankoja ja lehtiä löytynee nyt veistospuiston poluilta. Muuten syksystä tulee toivottavasti yhtä värikäs ja kaunis kuin aina ennenkin. Tuulensuun hiljaisuudessa viipyvät vielä hetken joutsenet ja kurjet ennen kuin nekin vaihtavat maisemaa.

Kuvataiteilijoille viime kesä oli erikoinen, sillä monet kansainväliset residenssit laittoivat ovensa kiinni ja residenssiohjelmat pantiin jäihin. Koska ulkomaille ei päästy ja Suomeen tulokin oli hankalaa ellei mahdotonta, kotimaan vierasateljeet ja muut kulttuurikäyntikohteet nousivat arvoon avaamattomaan. Ne alkoivat kiinnostaa.

Ja näkemistä ja kokemistahan Suomessa on ja hienoja paikkoja, jossa voi kesänsä viettää. Aikoinaan Tuulensuun ateljeetalon rakentamisen ideana oli, että myös eteläiseen Suomeen asettuneilla kuvataiteilijoilla olisi mahdollisuus työskennellä tai viettää kesää maalla ja tutustua pohjoisen Keski-Suomen maaseutuun ja ihmisiin.

Aurinko paistaa pilvettömältä, siniseltä taivaalta ja lämpömittari näyttää hellelukemia. Tuulensuussa taitaa kuitenkin aina tuulla sen verran, ettei helle siellä tunnu epämiellyttävältä.

Tuulensuun osalta kuluneen kevään korona muutti arjen rutiineita, joihin nyt kesäkuun puolivälissä aletaan taas palailla. Suomessa päästään jo liikkumaan ja kotimaan matkailu tuntuu kiinnostavan ihmisiä uudella tavalla.

Keväällä määräaikaan mennessä Tuulensuun ateljeetaloon saatiin runsaasti hakemuksia. Korona kuitenkin vihelsi pelin poikki ja moni taiteilija perui saapumisensa. Sittemmin kun tautitilanne helpottui, Viitasaaren kesäviikot kiinnostavat taas ja uusiakin hakijoita on ilmaantunut.

Tuulensuun veistospuistossa loppukevään tilanne oli hyvin toisenlainen. Siellä korona lisäsi kävijöitä, sillä puistossa pääsee liikkumaan ilman virustartunnan vaaraa. Entiseen tapaan alkavana kesänä järjestetään heinä- ja elokuussa kolme veistospuiston esittelyä, joihin on vapaa pääsy.

Harmillista kuitenkin on, että Lasten taidepajapäivät, Tuulensuun taidekokoelmaa esittelevä taidenäyttely ja Arvon päivät jouduttiin tältä kesältä perumaan. Tapahtumat siirtyvät seuraavaan kesään.

On ollut hienoa huomata, että suomalainen maaseutu kiinnostaa taas, joten tervetuloa käymään! Veistospuistovierailu on maksuton ja sinne voivat kaikki tulla. Osoite on Järkiniementie 75, Kärnä.

Kesä 2020 - tuleeko se sieltä ollenkaan? Tänään aprillipäivänä Suomessa on paikka paikoin vielä lumi maassa. Eilen pyrytti, mutta huomisesta ei tiedä.

Vuosien päästä kukaan ei muista, millainen sää oli huhtikuun 1. päivänä 2020. Moni sen sijaan muistaa tuon näkymättömän eliön, joka sotki arkemme. Elämme keskellä Korona-viruskevättä 2020. Virus on laittanut arjen palikat uusiksi.

Tulevan kesän Tuulensuun kulttuuritarjonta on lyöty lukkoon ja ohjelma toteutetaan, jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa luvan ja toivotaan, että antaa! Turvalliselta ja mukavalta tuntuu ajatus, että Arvon päivät pidetään ja kuvataiteilijat pääsevät nauttimaan Tuulensuun ateljeetalon rauhasta. Veistospuiston esittelypäivätkin on jo lyöty lukkoon.

Ihan vaan tavallista kesää kaikki toivomme itsellemme ja toinen toisillemme. Mutta nyt riittää, että pysymme terveinä ja kotosalla. Harras toive on, että kun tämä kevätkausi on ohi, pääsemme liikkumaan kuten ennenkin ja Tuulensuun kesä 2020 voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaan.

Tuulensuun kesä 2019 oli monivaiheinen. Ateljeetalon katto kunnostettiin loppukeväällä ja taiteilijavieraat pääsivät taloon vasta remontin jälkeen.

Kesän alussa Tuulensuussa järjestettiin toista kertaa Lasten taidepajapäivät. Myös tällä kertaa halukkaita olisi ollut enemmän kuin mukaan mahtui. Tapahtumaa pyritään jatkamaan myös tulevaisuudessa.

Arvon päivillä viitasaarelainen yhteisötaiteilija ja kuvanveistäjä Jaana Bombin kertoi yhteisötaiteen projekteista, joita hän on vetänyt yli 10 vuoden aikana pohjoisessa Keski-Suomessa. Aihe herätti kiinnostusta ja synnytti keskustelua.

Kuluva vuosi on Tuulensuuta koskevan, kolmivuotisen EU-hankkeen viimeinen täysi kalenterivuosi. Hanke "Tuulensuun veistospuiston saavutettavuuden lisääminen" on edennyt jouhevasti ja mikä hienointa, paikan tunnettuus on merkittävästi lisääntynyt.

Tulevien vuosien tavoitteena on entisestään avata Tuulensuuta ja sen toimintaa suurelle yleisölle. Ensi kesänä ateljeetalossa ja Tuulensuun riihessä on esillä taidenäyttely Tuulensuun taidesäätiön omista kokoelmista.

Syksy kääntyy hyvää vauhtia taas talveksi. Joulua odotellessa on hyvä hetki muistella vielä viime kesää Tuulensuussa ja miettiä jo tuleviakin.

Tuulensuun Taidesäätiö aloitti toukokuussa 2017 kolmivuotisen EU-hankkeen, jonka turvin on pikkuhiljaa kunnostettu Tuulensuun veistospuistoa. Ympäristöä on raivattu, polut pohjustettu, uusia opasteita teetetty ja saatu painosta uusi veistospuiston esite. Laavu, puucee ja laiturin uusiminen jäi viime kesänä vielä vaiheeseen, mutta valmista pitäisi olla kesän 2019 alussa.

Kesäkuussa ateljeetalossa järjestetty 5-päiväinen lasten taidetapahtuma saa jatkoa myös ensi kesänä. Toistakymmentä lasta pääsee tutustumaan veistotaiteeseen ja Tuulensuun veistoksiin opettaja, yhteisötaiteilija ja kuvanveistäjä Jaana Bombinin johdolla. Tämäntapaisella toiminnalla on Viitasaarella selvätikin kysyntää. Lasten taidekasvatus on kannatettava juttu.

Veistospuistossa järjestettiin viime kesänä neljä yleisökierrosta. Kävijöitä riitti, mutta enemmänkin olisi mukaan mahtunut. Ensi kesänä kierrokset uusitaan. 

Heinäkuun alussa toteutui Tuulensuun Taidesäätiön monivuotinen haave, kun arkkitehti, professori emeritus, "talotohtori" Panu Kaila saapui Arvon päiville kertomaan suomalaisesta hirsirakentamisesta. Väkeä oli paikalla niin paljon, että osalle oli jaossa vain seisomapaikkoja. Perinteisistä tervetuliaiskahveista vastasi Asta Rossi ja vireästi toimiva Pasalan ja Viitakankaan kyläyhdistys.

Viime kesän saldoon on vielä lisättävä Tuulensuun savusaunan uusi kiuas. Ensin piti tosin opetella savusaunan lämmittämisen salat. Hyvät olivat löylyt - niin lempeät ja viipyilevät.   

Kymmenkunta taiteilijaa yksin tai perheineen ja ystävineen asutti Tuulensuun ateljeetaloa kesäkuusta syyskuun alkuun. Pitkästä aikaa myös savusauna lämpisi.

Alkukesän Taidepajapäivillä lapset tutustuivat veistospuistoon, piirsivät ja maalasivat viikon päivät ja lopuksi ateljeessa pidettiin lasten oma taidenäyttely.

Veistospuiston esittelyt toivat väkeä läheltä ja kaukaa, osa saapui veneellä Kolimaa pitkin. Eniten taisi kuitenkin käydä vieraita omalla ajallaan yksitellen tai pikkuryhmissä.

Kesä oli lämmin ja kuiva ja niin vähävetinen, ettei tontilta löytynyt onkimatoja ja järvessä vedenpinta laski niin, että syksyllä laituri oli kuivalla maalla.

Mutta aurinkoa riitti, vieraat keräsivät voimia ensi talven koitoksiin ja ateljeessa syntyi taidetta myös tuleviin näyttelyihin.

Tuulensuun rauhoittava ympäristö ja metsän keskeltä ja pellon reunasta löytyvät julkiset veistokset jaksoivat ihastuttaa ja hämmästyttää etenkin ensikertalaisia.

Talvi taittuu Tuulensuussa. Huhtikuun puolivälissä lunta oli vielä 60 senttiä ja Järkiniementie lumen peitossa. Ateljeetalolle ja savusaunalle pääsi vain suksilla. Varjossa oli hyvä hankikanto, mutta aurinkoisissa paikoissa suksi sujahti kinokseen ja hups.

Iltapäivän aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja kaukaa Kuhalanlahden takaa Viitakankaan suunnalta kuului joutsenten trumpettimaista laulua. Eläimiä tai ihmisiä ei näkynyt. Rusakko oli nirhaissut hampaillaan jäljet viime kesänä istutettuihin omenapuun taimiin.

Nyt talven lumat sulavat vauhdilla, maa lienee kohta kokonaan näkyvissä ja Järkiniementiellä rapa lentää. Kesää odotellaan.