Siirry sisältöön

Historian havinaa

Viitasaaren kuvataide-elämää 19011931

Kuvataide-elämä virisi Viitasaarella yli sata vuotta sitten, kun suomalaiset taiteilijat hakeutuivat maaseudulle maalatakseen kotimaan luontoa ja sen ihmisiä. Syynä siihen, että kansallisromantiikan hengessä työskennelleet taiteilijat löysivät Viitasaaren oli se, että paikkakunnalla vaikutti kansallisista sivistyspyrinnöistä kiinnostunutta säätyläistöä ja kansansivistysväkeä, joilla oli vilkkaita yhteyksiä eri puolille Suomea, muun muassa Helsinkiin.

Kuvataiteesta kiinnostunutta väkeä löytyi 1900-luvun alussa ainakin Kaliman perheen asuttamasta Penttilän pappilasta, Sonckin Vuorelasta ja Pasalasta kansakoulunopettaja Juho Etelämäen asuttamalta Koliman kansakoululta.

Wilho Sjöström – Vuorelan ja Penttilän pappilan asukas

Kaksi ensimmäistä Viitasaarelle saapunutta kuvataiteilijaa olivat muotokuvamaalarina tunnettu Wilho Sjöström (1873–1944) ja Jyväskylän seminaarista ensin kansakoulunopettajaksi valmistunut ja myöhemmin kuvataiteilijaksi kouluttautunut taidemaalari Sigfrid August Keinänen (1841–1914). Sjöströmin ja Keinäsen vierailut ajoittuvat vuosiin 1901–1902. Keinänen maalasi Viitasaarella ainakin öljyväriteokset Järvimaisema illansuussa ja Pappilan tuulimylly (1902), johon on ikuistettu maisema nykyisen Viitasaaren kaupungintalon takaa.

Erään tiedon mukaan Sjöströmin kanssa samaan aikaan Viitasaarella olisivat vierailleet joko vuonna 1901 tai 1902 myös taidemaalarit Axel Gallén (vuodesta 1906 Akseli Gallen-Kallela, 1865–1931) ja suomalaisesta kansankulttuurista kiinnostunut ruotsalainen taidemaalari ja kuvittaja, kreivi Louis Sparre (1863–1964). Gallén kävi Viitasaarella myös myöhemmin, vuonna 1917.

Vuosisadan alun taiteilijoista Wilho Sjöströmin siteet Viitasaarelle olivat lujimmat. Hän ei vain pistäytynyt vaan asui ja työskenteli pitkiä aikoja paikkakunnalla. 1900-luvun alussa tuttuja paikkoja Sjöströmille olivat kirkonkylän lisäksi Kymönkoski ja taloista ainakin Penttilän pappila, Kähärä ja Sonckin Vuorela.

Taidehistoriankirjoituksen mukaan Viitasaaren ajasta muodostui Wilho Sjöströmin uran ensimmäinen merkittävä etappi, sillä hän voitti vuonna 1903 ensimmäisen palkinnon valtion maisemamaalauskilpailussa Viitasaarella vuonna 1902 maalaamallaan öljyväriteoksella Pilvinen päivä. Maalaus kuuluu nykyisin Ateneumin taidemuseon kokoelmiin.

Sjöström vieraili usein Penttilän pappilassa, jonne hän asettui asumaan vuonna 1917. Taiteilijan toinen aviopuoliso oli Penttilän pappilan kappalaisen Emil Kaliman (aik. Landgrén, Laukkanen) Vieno-tytär. Sukulaissuhteensa vuoksi Sjöström työskenteli jatkossakin Viitasaarella. 1920-luvulta lähtien hän maalasi aiheita muun muassa Keihärinkoskelta. Wilho Sjöström kuoli Viitasaarella vuonna 1944.

Kansalliskirjailija Juhani Ahon puoliso taidemaalari ja kuvittaja Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) vieraili miehensä mukana Viitasaarella ainakin vuonna 1907. Juhani Aho oli innokas perhokalastaja, joka tuli keväällä ja syksyllä Huopanankoskelle pyytämään lohia, mullosia.

Pasalan taiteilijoita

Vuosina 1907 ja 1909 Viitasaarella työskenteli nuori Suomen Taideyhdistyksen koulusta vasta valmistunut taidemaalari Yrjö Paananen (1886–1910), jonka isä oli kotoisin Viitasaarelta. Yrjö Paanasen taiteilijan ura jäi kesken, sillä hän kuoli vain 24-vuotiaana.

Ilmeisesti Yrjö Paanasen mukana vuonna 1907 paikkakunnalle saapui myös taidemaalari Yrjö Ollila (1887–1932). Hän työskenteli samalla kylällä, jossa nykyisin sijaitsee Tuulensuun vierasateljee. Ollilan tiedetään maalanneen muun muassa henkilöaiheita erään pasalalaisen talon sisäoviin. Maalaukset on päivätty vuodelle 1907.

Myös oululainen taidemaalari, akvarellistina tunnettu Juho Mäkelä (1885–1943) työskenteli Pasalassa. Hän asui vuonna 1912 Koliman kansakoululla, jossa nykyisin toimii Koliman leirikeskus. Mäkelän kanssa Pasalassa vuonna 1912 lienee ollut myös Yrjö Ollila, joka palasi Pasalan naapurikylään Kärnään vuonna 1916 ja maalasi siellä henkilö- ja koskiaiheita.

Juho Mäkelän vierailun isäntänä toimi Koliman koulun opettaja, kansanedustaja Juho Etelämäki. Penttilän pappilan väen tavoin Etelämäkikin oli monipuolinen aikansa kulttuurivaikuttaja, jonka ominta alaa oli kansansivistystyö.

Hän toimi vuosina 1893–1916 Koliman kansakoulun opettajana, ja osan tuosta ajasta myös valtiopäivämiehenä. Etelämäki oli valittu eduskuntaan sosiaalidemokraattisen puolueen riveistä vuosiksi 1909–1913. Sittemmin Etelämäki vetäytyi politiikasta. Myöhemmin hän ilmoitti harrastuksekseen “Raamatun arvovallan puolustuksen”. Hän on julkaissut kirjasen Avioliiton käsitys.

Juho Etelämäki muistetaan Viitasaarella kansansivistysaatteen innoittamana keräilijänä, jota taideteosten ohella kiinnostivat esihistorialliset esineet ja erilaiset suomalaiskansalliset arkipäivän tarvekalut. Etelämäkeä voitaneen luonnehtia Viitasaaren ensimmäiseksi museomieheksi, sillä Koliman kansakoululla oli Etelämäen aikana pysyvä “museonäyttely”, josta tosin ei ole säilynyt tarkempia tietoja.

Enckell, Snellman ja Järnefelt

Myös taidemaalari ja -graafikko Magnus Enckellin (1870–1925) tiedetään työskennelleen jonkin aikaa Viitasaarella 1910-luvun puolivälissä. Hänen tarkempi asuinpaikkansa ei ole tiedossa.

Vuonna 1928 taidemaalari Eero Snellman (1890–1951) ikuisti teoksiinsa Kiminginkylän maisemia. Samana vuonna Viitasaarella työskenteli myös nuori Aale Hakava (vuoteen 1933 Hagberg, 1909–1995). Taidemaalari Eero Järnefeltin (1863–1937) tiedetään poikenneen Viitasaarella vuonna 1931.

Ensimmäinen Viitasaarella syntynyt ja kasvanut kuvataiteilija lienee Emil Kaliman tytär ja Wilho Sjöströmin vaimon sisko Helny Tigerstedt (1888–1867), jonka viitasaarelaiset tuntevat muotokuvien, maisemien ja asetelmien maalarina. Tigerstedt oli opiskellut kuvataiteita Helsingin yliopiston piirustussalissa Eero Järnefeltin johdolla sekä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Hänen ulkomaisia opintokaupunkejaan olivat Pariisi, Berliini ja Tukholma.

Marjo-Riitta Simpanen