Siirry sisältöön

Varhaista kuvataide-elämää

Kuvataide-elämä virisi Viitasaarella yli sata vuotta sitten, kun suomalaiset taiteilijat hakeutuivat maalle maalatakseen kotimaan luontoa ja ihmisiä. Syynä siihen, että kansallisromantiikan hengessä työskennelleet taiteilijat löysivät tiensä Viitasaarelle oli se, että paikkakunnalla vaikutti kansallisista sivistyspyrinnöistä kiinnostunutta säätyläistöä ja kansansivistysväkeä joilla oli vilkkaita yhteyksiä eri puolille Suomea, muun muassa Helsinkiin.

Kuvataiteesta kiinnostunutta väkeä löytyi 1900-luvun alussa ainakin Kaliman perheen asuttamassa Penttilän pappilassa, lääkäri Sonckin Vuorelasta ja Pasalasta kansakoulunopettaja Etelämäen asuttamalta Koliman kansakoululta.

Sjöström Vuorelassa ja Penttilässä

Kaksi ensimmäistä Viitasaarelle saapunutta kuvataiteilijaa muotokuvamaalarina tunnettu Wilho Sjöström (1873-1944) ja Jyväskylän seminaarista ensin kansakoulunopettajaksi valmistunut ja myöhemémin kuvataiteilijaksi kouluttautunut taidemaalari S[igffid] A[ugust] Keinänen (1841-1914). Sjöströmin ja Keinäsen Viitasaari-vierailut ajoittuvat vuosiin 1901-1902.

Keinänen maalasi Viitasaarella ainakin öljyvärimaalaukset Järvimaisema illansuussa ja Pappilan tuulimylly (1902), johon on ikuistettu maisema nykyisen Viitasaaren kaupungintalon takaa.

Erään tiedon mukaan Sjöströmin kanssa samaan aikaan Viitasaarella olisivat vierailleet joko vuonna 1901 tai 1902 myös taidemaalari Axel Gallén  (vuodesta 1906 Akseli Gallen-Kallela, 1865-1931) ja suomalaisesta kansankulttuurista kiinnostunut ruotsalainen taidemaalari, huonekalusuunnittelija ja kuvittaja kreivi Louis Sparre (1863-1964). Gallén kävi Viitasaarella myös myöhemmin, vuonna 1917.

Vuosisadan alun taiteilijoista Wilho Sjöströmin siteet Viitasaarelle olivat lujimmat. Hän ei vain pistäytynyt vaan asui ja työskenteli pitkiä aikoja paikkakunnalla. 1900-luvun alussa tuttuja paikkoja Sjöströmille olivat kirkonkylän lisäksi Kymönkoski ja kirkonkylän taloista ainakin Penttilän pappila, Kähärä ja Sonckin Vuorela.

Taidehistorian kirjoituksen mukaan Viitasaaren ajasta muodotui Wilho Sjöströmille uran ensimmäinen merkittävä etappi, sillä hän voitti vuonna 1903 ensimmäisen palkinnon Valtion maisemamaalauskilpailussa Viitasaarella vuonna 1902 maalaamallaan öljyväriteoksella Pilvinen päivä. Maalaus kuuluu nykyisin Ateneumin taidekokoelmiin.

Sjöström vieraili usein Penttilän pappilassa, jonne hän asettui asumaan vuonna 1917. Taiteilijan toinen aviopuoliso oli paikallisen kappalaisen Emil Kaliman (aik. Landgrén, Laukkanen) Vieno-tytär. Vaimonsa kotipaikan vuoksi taiteilija työskenteli jatkossakin Viitasaarella. 1920-luvulta lähtien hän maalasi aiheita muun muassa Keihärinkoskelta. Taiteilija kuoli Viitasaarella vuonna 1944.

Kansalliskirjailija Juhani Ahon (Hannes Brofeldt) puoliso taidemaalari ja kuvittaja Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945) vieraili miehensä mukana Viitasaarella ainakin vuonna 1907. Juhani Aho oli innokas perhokalastaja, joka kävi keväällä ja syksyllä Huopanankoskella pyytämässä lohia, mullosia.

Pasalan ensimmäiset taiteilijat

Vuosina 1907 ja 1909 Viitasaarella työskenteli vuori Suomen taideyhdistyksen koulusta vasta valmistunut taidemaalari Yrjö Paananen (1886-1910), jonka isä oli kotoisin Viitasaarelta. Yrjö Paanasen taiteilijan ura jäi kesken, sillä hän kuoli vain 24-vuotiaana.

Ilmeisesti Yrjö Paanasen mukana vuonna 1907 paikkakunnalle saapui myös taidemaalari Yrjö Ollila (1887-1932). Hän työskenteli samalla kylälla Pasalassa, jossa sijaitsee nykyisin Tuulensuun ateljeetalo ja veistospuisto. Ollilan tiedetään maalanneen muuan muassa henkilöaiheita erään pasalalaisen talon sisäoviin. Maalaukset on päivätty vuodelle 1907.

Myös oululainen taidemaalari, akvarellistina tunnettu Juho Mäkelä (1885-1943) työskenteli Pasalassa. Hän asui vuonna 1912 Koliman kansakoululla, jossa nykyisin toimii Koliman leirikeskus. Mäkelän kanssa Pasalassa lienee vuonna 1912 ollut myös Yrjö Ollila, joka palasi Pasalan naapurikylään Kärnään myös vuonna 1916 ja maalasi siellä henkilö- ja koskiaiheita.

Juho Mäkelän vierailun isäntänä toimi kansakoulun opettaja ja kansanedustaja Juho Etelämäki. Etelämäki oli monipuolinen aikansa kulttuurivaikuttaja, joka ominta alaa oli kansansivistystyö.

Etelämäki toimi vuosina 1893-1916 koliman kansakoulun opettajana, ja osan tuosta ajasta hän oli valtiopäivämies.

Etelämäki oli valittu eduskuntaan sosiaalidemokraattisen puolueen riveistä vuosiksi 1909-1913. Sittemmin hän vetäytyi politiikasta. Myöhemmin Etelämäki ilmoitti harrastustukseen "Raamatun arvovallan puolustuksen" ja  julkaisi kirjasen Avioliiton käsitys.

Etelämäki muistetaan Viitasaarella kansansivistysaatteen innoittamana keräilijänä, jota taideteosten ohella kiinnostivat esihistorialliset esineet ja erilaiset kansanomaiset arkipäivän tarvekalut. Häntä voitaneen luonnehtia Viitasaaren ensimmäiseksi museomieheksi, sillä Koliman kansakoululla Etelämäellä oli pysyvä "museonäyttely", josta tosin ei jälkipolville ole säilynyt tarkempia tietoja.

Enckell, Snellman ja Järnefelt

Myös taidemaalari ja -graafikko Magnus Enckellin (1870-1925) tiedetään työskennelleen jonkin aikaa Viitasaarella 1910-luvun puolivälissä. Hänen tarkempi asuinpaikkansa ei ole tiedossa.

Vuonna 1928 taidemaalari Eero Snellman (1890-1951) ikuisti teoksiinsa Kiminginkylän maisemia. Samana vuonna paikkakunnalla työskenteli myös nuori Aale Hakava (vuoteen 1933 Hagberg, 1909-1995). Taidemaalari Eero Järnefeltin (1863-1937) tiedetään poikenneen Viitasaarella vuonna 1931.

Helny Tigerstedt

Viitasaarella syntynyt taidemaalari Helny Tigerstedt (1888-1867) oli paikkallisen kappalainen Emil Kaliman tytär ja näin ollen myös Wilho Sjöströmin vaimon Vienon sisko. Tigersstedt maalasi muotokuvia, maisemia ja asetelmia. Hän oli opiskellut kuvataiteita Helsingin yliopiston piirustusalissa Eero Järnefeltin  johdolla sekä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Hänen ulkomalaisia opintokaupunkejaan olivat Tukholma, Berliini ja Pariisi.

Marjo-Riitta Simpanen