Siirry sisältöön

Veikko Hirvimäki, Jäljet, 1994

Ympäristöteokseen Tie on käytetty Järkiniementien linjauksesta ylös kaivettuja kivenlohkareita

Kuvanveistäjä Veikko Hirvimäki (s. 1941) on ainoa keskisuomalaislähtöinen Tuulensuun veistospuiston taiteilija. Hän syntyi Petäjävedellä ja asunut viimeiset vuosikymmenet Sveitsissä. Taiteilijana hän on itseoppinut.

Tunnetuin Hirvimäen julkinen veistos on Mika Waltarin muistomerkki Helsingin Töölössä. Taiteilija voitti muistomerkistä järjestetyn kilpailun ehdotuksellaan Kuningasajatus. Teos paljastettiin Runebergin- ja Apollonkadun kulmassa 1985.

Hirvimäki on veistospuiston veistäjistä ainoa, joka on asunut ja työskennellyt useina kesinä Tuulensuun ateljeetalossa. Taiteilija ja teoksen tilaaja tunsivat hyvin toisensa.

Jäljet-veistoksessa on käytetty Tuulensuun tilalta löytyneitä, jääkauden jäämassojen kuljettamia kivenjärkäleitä. Veistos koostuu riviin asetetuista lohkareista, joista muodostuu 17 metriä pitkä, kapeneva solamainen polku.

Taiteilijan kertoman mukaan kaikilla luonnonmateriaaleilla, myös kivellä, on oma sisäinen olemuksensa. Materiaalina kivi on primitiivinen ja pelkistetty, jopa mystinen.

Veistotaiteessa on kyse kappaleiden kolmiulotteisuudesta. Tilateoksissa kolmiulotteisuus tarkoittaa myös sitä tilaa, johon ihminen voi kävellä sisään. Jäljet-veistos symboloi ihmisen kulkemaa tietä ja jälkiä, joita matkasta jää.

Arvo Kananen halusi hakkauttaa teokseen omaa elämänfilosofiaansa kiteyttävän lauseen. Veistoksen keskellä olevassa lohkareessa lukee: ”Täydellinen totuus on liian suuri ihmiselle, siksi ihmisen osa on etsiminen, eksyminen mutta myös myötätunto ja armo.”

Teos paljastettiin 14. elokuuta 1994.