Ateljeetalo Tuulensuun rakentaminen oli yhden miehen unelma. Arvo Kananen toteutti unelmansa jäätyään 63-vuotiaana eläkkeelle Pihtiputaan Kansallis-Osake-Pankin johtajan paikalta vuonna 1979. Ateljeetalon rakentamisen ideana on ollut tarjota kuvataiteilijoille mahdollisuus työskennellä ja / tai lomailla pohjoisessa Keski-Suomessa ja tutustua sen luontoon, maaseutuun ja ihmisiin.
Rakennuksen suunnittelijaksi valikoitui Jyväskylän yliopiston professori Kalevi Pöykön suosituksesta oululainen arkkitehti Kimmo Kuismanen. Rakennuksen puumateriaali saatiin omasta metsästä. Talon rakensivat ja hirret piiluttivat paikalliset kirvesmiehet Matti Varis ja Paavo Kananen. Talo oli valmis vuonna 1988 ja se otettiin käyttöön seuraavana vuonna sen jälkeen, kun hirret olivat laskeutuneet.
Ateljeetaloa vuokrataan Suomessa asuville taiteilijoille, jotka "tulevat toimeen itsenäisesti maaseutuolosuhteissa". Tuulensuussa ei ole erikseen ateljee-emäntää tai -isäntää. Vuodesta 2015 lähtien kuvataiteilijoiden ohella ateljeetaloa on vuokrattu myös muille kulttuurialan toimijoille, jos kuvataidealan hakijoita ei ole ollut.
Vuokra-aika on toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin viikon tai useamman jaksoissa. Lemmikkieläimiä ei valitettavasti ole lupa ottaa mukaan tai sallia niiden vierailla talossa.
Tuulensuun tilalla on ateljeetalon lisäksi myös muita rakennuksia. Pihapiirin uusin rakennus on rakoliiteri-aitta. Rannasta löytyy savusauna ja laituri. Järkiniementien varressa on vanha aitta ja pihapiirissä olevan vanhan riihen takana rannassa on toinen vanha aitta. Kauempana Kyyhkysniemen suuntaan vanhan kylätien uran varrella on lisäksi halkovaja.
Savusaunan rannassa on soutuvene. Käytössä on myös polkupyöriä, onkia sekä erilaisia ulkopelejä.
Arvo Kanasen kuoleman (2014) jälkeen Tuulensuussa on tehty remontteja, mm. ateljeen ja savusaunan katto on uusittu, savusaunaan rakennettu terassi ja laituri uusittu.
Tuulensuun vuokralla olevia peltoja viljellään. Välillä ne tosin voivat myös olla kesannolla.
Seuraavaa kesää koskevat ateljeetalon vuokraustiedot päivitetään ateljeetalo-sivun alasivuille tammikuun aikana. Ateljeetalo-sivun alasvetovalikosta löytyvät alasivut: varustustaso, hakeminen ja vuokraviikot.
Koska Tuulensuussa on myös Tuulensuun veistospuisto, alueella vierailee jonkin verran kesäisin veistospuiston vieraita. Ateljeetalon alue on kuitenkin yksityisaluetta. Veistospuistossa kävijöitä varten parkkialueen kohdalla Koliman rannassa on laavu ja vieras-wc.
Pasalan kylä
Pasalan kylän itäpuolella Koliman eteläpäässä virtaa yksi Viitasaaren lohikoskista, Kärnänkoski. Kärnä on ollut vuonna 1323 solmitussa Pähkinäsaaren rauhassa Ruotsin ja Novgorodin rajajoki. Muinoin siis idän ja lännen rajalinja on kulkenut erämaassa Pasalan kylän naapurissa.
Tuulensuun ateljeetalo sijaitsee Kolima-järven rannalla, tarkemmin Kuhalanlahdessa. Paikka on Järkiniemi ja Viitasaaren Pasalan kylä. Seudulla on ollut asutusta ainakin niin kauan kuin Suomessa on pidetty henkikirjoja eli 1600-luvulta lähtien. Ensin Tuulensuu oli Kuhalanlahden toisella puolella olevan Kuhalan tilan torppa, joka myytiin Juusolan tilan kaupan yhteydessä Kanasen suvulle. Tuulensuun paikalla lienee asuttu 1830-luvulta lähtien.
Arvo Kananen peri Tuulensuun torpan ja sen maat. Vanhan torpan rakennukset on purettu pois, vain riihi on jäljellä. 1960-luvun alussa Tuulensuuhun rakennettiin kesähuvilla, joka on sittemmin purettu.
Nykyisin Pasalan kylässä toimii suuri karjatila, lisäksi muutamia pienempiä tiloja sekä pienasutusta. Koliman rannoilla on kymmeniä kesämökkejä. Pasala-Viitakankaan kyläseura ry ja kylätalo toimivat kesäisin aktiivisesti. Kylätalo sijaitsee Pasalantien ja Kannastien risteyksessä. Siellä on viime vuosina kesäsesonkien aikana toiminut kahvila ja Hietalan hirsinavettagalleria.