Keväällä huhti-toukokuun vaihteen jälkeen Tuulensuu herää uuteen kesään. Ateljeetalon vedet laitetaan päälle, kevätsiivoojat tulevat pesemään ikkunat ja talven pölyt sekä ripsimään hämähäkinseittejä hirsiseinistä. Aika ajoin kuitenkin on tehtävä isompaakin remonttia, kuten tänä keväänä, jolloin lämminvesivaraaja ja sisäsaunan lauteet menivät uusiksi.
1980-luvun lopulla maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer laati Tuulensuun tilalle puistosuunnitelman, johon merkittiin paikat muun muassa silloin vasta suunnitteille olleille veistospuiston veistoksille. Edelleen ympäristöä hoidetaan olemassa olevan suunnitelman periaatteita kunnioittaen siten, että esimerkiksi ateljeetalon ruohokentän vihermatto pidetään leikattuna. Myös piha-alueen reunoilta poistetaan vesakkoa, ettei maisema kasva tukkoon.
Elinaikanaan Tuulensuun perustajan, 2014 edesmenneen pankinjohtaja Arvo Kanasen ajatuksena oli, ettei Tuulensuusta saa kaataa yhtään puuta. Pakko on kuitenkin ollut hoitaa ympäristöä. Tuulensuun veistospuiston metsä saa kasvaa, ja jos sinne tulee tuulenkaatoja, ne saavat olla. Vanhassa metsässä aluskasvillisuus jää matalaksi, koska isot puut varjostavat.
Ilmaston lämpeneminen näkyy Tuulensuussakin. Viime vuosien sademäärät ovat jääneet vähäisiksi. Kaikkien sisämaan järvien vedenpinnat ovat nyt matalalla, niin Kolimassakin. Kuhalanlahti on luonnostaan matala, mutta jo nyt keväällä Tuulensuun laiturin ponttonit olivat puoliksi kuivalla maalla.
Vettä saisi siis tulla taivaalta. Sitä toivovat ranta-asukkaatkin, puhumattakaan maanviljelijöistä tai järvellä liikkuvista veneilijöistä ja kalamiehistä. Tuulensuun juomavesi ei kuitenkaan ole loppumassa. Pasalan vesiosuuskunnan hyvää vettä on riittänyt ja sitä saa hanasta.
Vettä virtaa vielä myös Viitasaaren koskissa, joista kuuluisimmat ovat Huopana ja Keihäri. Tuulensuuta lähin perhokalastajien paratiisi on Kärnänkoski, jonka kautta vedet laskevat Kolimasta Keiteleeseen. Kärnä-sanalla on useita merkityksiä, mutta Viitasaaren metsästys- ja kalastushistoriaan liittyen sana lienee tarkoittanut "ahvenen ja lohen kalastuksessa käytettyä puista monikoukkuista kalastusvälinettä". Tuulensuusta on Kärnänkoskelle vain kaksitoista kilometriä ja 77-tien ja Pasalantien risteyksestä vajaa kilometri.
Kärnä on kirjattu myös maailmanhistoriaan, sillä keskiajalla, Pähkinäsaaren rauhan sopimuksen jälkeen Kärnä oli läntisen (Ruotsin) ja itäisen (Venäjän) maailman raja. Tuulensuunkin elämään Kärnä liittyy sikäli, että Järkiniementien postinumero on 44610 Kärnä.